sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Kevät, on se!

Nostin kärhöruukut olohuoneeseen kellarista. Elossa olivat, yhdestä en ole varma. Meillä on olohuoneessa milloin auton-tai huonekalujen osia kuivumassa, joten neljä suurta ruukkua täynnä kuivuneita lehtiä ja versoja ei liene haittaa ketään. Kyllä ne sinne pyykkitelineiden joukkoon mahtuvat.
Ei tässä muutenkaan aikaa ole sohvalla makoilla, joten ruukut saavat nyt hetken aikaa majailla olohuoneessa ja siirrän ne sitten kasvihuoneeseen. Ovi on korjattu, ja repsottava kattomuovikin niitattu paikoilleen. Odottelen mielenkiinnolla , onko viiniköynnös selvinnyt poterossaan talven yli.
Ja milloin ensimmäiset sipulit nostavat päänsä mullan alta...

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Lisää suunnitelmia



Onhan niitä. Pitäisi vaan saada Rakentaja innostumaan. Niin, toki rahoituskin olisi järjestettävä. Suunnitelmat ovat jo alullaan.
Aloitetaan vaikka piharakennuksesta. Kuten ylläolevista kuvista näkyy, pihallamme on erinäisiä asioita, jotka olisi hyvä saada piiloon. Autotalli ( tai -halli? ) olisi Rakentajalle tarpeen. On raastavaa katsoa miestä, joka makaa pakkasessa auton alla tippa nenänpäähän jäätyneenä. Autotalliin hän saisi kaikki työkalunsa järjestykseen, kovasti järjestyksen mies kun on. Nythän työkaluja löytyy olohuoneen piirongista , kodinhoitohuoneesta, keittiöstä, eteisestä ja erinäisiä varaosia ihmekomerosta...autotalliin saisi myös säilytyspaikan työvaatteille, jotka nykyään ovat joko ulkorappusilla tai eteisen nurkassa.
Jos tätä ajattelua hieman laajentaa, voisi autotalliin sisustaa pienen yksiön, jossa mies mahtuisi nukkumaan ja peseytymäänkin.

Piharakennuksen yhteyteen tulisi tietenkin sauna, jossa ei olisi erikseen peseytymistilaa. Siis ei mitään modernia, vaan vanhan ajan sauna, jossa peseydytään saunassa. Ihana rapattu muuriseinä, jossa koloja kynttilöille...saunan yhteyteen takkatupa, jossa vieraat voisivat yöpyä, ja aikaa voisi viettää mukavasti tulen äärellä. Tavernastakaan en haluaisi luopua, sillä katettu oleskelutila on Suomen suvessa kätevä. Ja on oikeasti mukavaa kokkailla kesällä ulkona, istua köynnösten suojassa.

Vesiaihekin vielä puuttuu. Sen paikka pitäisikin katsoa samassa yhteydessä, jos jotain pumppuja pitäisi kaivella tai vastaavaa. Minähän en näistä toteuttamisista niin tiedä, kunhan suunnittelen vaan:)

Suunnitelmat hukassa

( valokuvassa Emma huhtikuussa 2009 )

Olen hukannut sinisen ruutuvihkoni, johon olin kerännyt pihasuunnitelmiani vuosien varrelta. Tiedän toki, että se on jossain tallessa, mutten ole vielä törmännyt siihen. Niinpä kirjaan ajatuksiani tänne.

Koulun ikkunoilla on tällä hetkellä tulossa kelloköynnöstä ( en luovuta! ), päivänsineä, paprikoita, kurpitsaa, koristekurpitsaa sekä isosamettikukkaa. Oregano ja rosmariini pitäisi laittaa, ovat jo vähän myöhässä. Sekä kasvihuonekurkku.

Bougainvilla on selvinnyt talven yli, se on vaihtanut paikkaa useaan otteeseen. Tosin se pudotti kaikki lehtensä, mutta tekee nyt uusia, vanhoihin versoihin. Laitoin myös sen siemeniä multaan.

Lumimassat hajoittivat kasvihuoneen oven, eikä Rakentaja ole kaivanut vielä tietä korjaakseen sen. Pihalla on tosiaan pari metriä lunta, ei oikein ole kevätfiilis vielä. Viime vuoden valokuvia katsoessani huomasin, että 10.4 grillattiin ensimmäisiä makkaroita tavernassa ja kärhöruukut olivat paikoillaan kasvihuoneessa narsissiasetelmien kera. En ole edes käynyt kellarissa katsomassa, mitä ruukuille ja mukuloille kuuluu. ( ehkäpä tänään uskaltaudun...)

Tosiaan, tänä vuonna olen hieman huolellisempi kasvimaan kanssa. Haen kaverilta hevosenlantaa ja istukasperunaa. Laitan pari riviä pottuakin. Lisäksi toki sipulia, yrttejä, salaattia. Tomaatintaimet ostan valmiina.

Olisi ihanaa , jos olisi sellainen alue pihalla, johon voisi perustaa kukkaniityn. Viskoisi vaan siemeniä ja katsoisi, mitä itää. Etupihan aurinkoon ajattelinkin jotain heitellä, samoin hiekkatien reunassa olevalle luiskalle, jossa normaalisti kasvaa rehevä pujo sekä voikukkaa. Jospa siihen unikot kotiutuisivat?