tiistai 28. kesäkuuta 2011

Omasta maasta...



Toistan täällä joskus itseäni, mutta tämä asia on sen arvoinen. Siis miksi muuten kukaan kylväisi yhtään mitään kasvimaalle ja huolehtisi sitten lannoituksesta, kitkemisestä ja kastelusta? Juhannusviikolla sain ensimmäiset salaatit, kyllä on hyvää ja rapeaa, ei etanoitakaan. Tilliäkin saatiin pottujen päälle, tosin pottupenkki ( joka näkyy kuvassa taustalla), vielä odotuttaa satoa.

Mies keksi, että laitetaan kuusiaita meidän ja kaupungin rajalle, tosin himpun verran kaupunginmaalle. Kymmenen vuoden päästä se jo suojaakin kummasti isolta tieltä kuikuilua ja liikenteen meteliä. Ja yhtenä sateisena lauantaiaamuna kuusiaita sitten tuli istutettua.
Minä tosin istuin sisällä aamukahvilla.

1 kommentti:

betty kirjoitti...

Oma sato maistuu aivan erityiselle, sitä ei mikään voita. Salaattia mäkin pääsen just maistelemaan, mutta tilli saapi vielä kasvaa.

Kuusiaita on ihana suoja ! Ja varsinkin kun voi katsella kahvilta sen istutusta :) Onnea aidan kasvuun ! t betty