perjantai 17. heinäkuuta 2009

No niin.

Sanoin tuossa Rakentajalle, että helekatin hieno kasvihuone tulee. Ei se mitään tule, sanoi Rakenteja. Minä teen siitä hienon.

Aivan. Ystävien kanssa onkin sitten jalostettu kasvihuonetta hieman pidemmälle: Kasteluvesien hupuloinnin takia on syytä varmistaa, ettei kosteus jää lillumaan antiikkitiiliselle lattialle. Lattian keskelle kannattaa tehdä kaivanto, jonne mahtuu mukavasti ainakin neljä laatikkoa olutta kylmään . Kaivanto imee myös ylimääräisen kosteuden, jos sitä sattuu lipsahtamaan kastelijalta. Kaivantoon ei ole kuitenkaan tarkoitus kastella tai huljuttaa suoraan mitään nestemäistä.

Tulisija täytyy olla. On makuasia, tehdäänkö siitä ihan muurattu uuni vai kelpaako esimerkiksi Porin Matti. Tulisijan on tarkoitus antaa lämpöä myöhäiskesän tissuttelijoille, jotka saunan jälkeen istuvat kynttilän valossa kasvihuoneessa ja puhuvat rakkaudesta. Tulisijalla ei ole merkitys kasvien kasvattamiselle, sillä hoidan esikasvatuksen edelleen työpaikalla- niin kauan kunnes joku tosissaan valittaa, etten tee työaikana muuta kuin istuttelen...

Ja viiniköynnöstä täytyy istuttaa. Ja kun satoa saadaan, poljetaan se porukalla ja laitetaan Kotimäen viini kehittymään. Kyllä sitä sitten kelpaa tissutella!

Ei kommentteja: