Kekri

Aurinko on hellinyt meitä koko tämän päivän, ja ilmassa oli viivähdys kesää. Leikkasin nurmikon, ja istutin neljäkymmentä liljaa ja samanverran tulppaaneita. Toissaviikolla istutin kymmenittäin valkoisia sekä pieniä keltaisia narsisseja ja helmililjoja. Krookuksia toki myös, ja loppulukumääräksi tulee noin neljäsataa. Muutamia pusseja lähtee varmaan vielä mukaan, jos matkan varrella niihin törmään.
Kasvihuone on ihana. Eilen illalla istuimme siellä kynttilöiden valossa ja nautimme brutaalisti oluet saunomisen välissä. Satoa tulee edelleen, sillä hallaa ei ole ollut, ja lämpötilakin pysyy siellä yli kymmenessä. En millään raaskisi alkaa leikata kärhöjä, kun ne ovat vielä nuppuja täynnä, ja bougainvilla tuottaa oikeasti "huolta". Se kukkii edelleen upeasti, ja en aio kantaa sitä talveksi kellariin. Olohuoneessamme on takka, jonka lämmittäminen varmaan ei tee hyvää bougainvillan talvilevolle. Eteisessä, jossa olisi viileämpää, se on alttiina jatkuvalle ramppaamiselle. Työhuone lienee ainoa paikka, täytyy laskea huoneen lämpötilaa pari astetta.
Piha näyttää iltapäivän auringossa kauniilta. Syysleimut, asterit, punahatut ja daaliat kukkivat vielä komeasti. Silti mietin odottavaisesti jo kevättä ja tulevia istutuksia. Ihan vinkkinä kaikille, että pienikukkaiset orvokit voi istuttaa jo huhtikuussa, ja niistä riittää iloa vieläkin. Lisäksi siementen heittely ympäriinsä tuottaa iloa, kun keskeltä sepeliäkin nousee pikkuruisia orvokkeja!

Puhdetöitä

Tietotekniikka on ollut minua vastaan, siksi en ole oikein kirjoitellut. Vielä pitäisi opetella uusi tapa laittaa valokuvat koneeseen, niin saisin niitäkin vähän lisättyä.
Satoa on korjattu: chiliä, tomaattia, kurkkua, yrttejä. Onkohan koristekurpitsojen pölytys epäonnistunut, kun näyttää tulevan vain yksi?

Tänä viikonloppuna peruskorjasin, elikkä siis kaivoin kasvit pois, hävitin rikkaruohot ja lisäsin uutta PUSSImultaa kahteen kukkapenkkiin. Siirsin etupihan ruusut lähemmäksi kasvihuonetta, alkaa nimittäin jo laiskuus painaa sen verran, ettei tule kasteltua etupihan penkkiä...nyt letku riittää paremmin. Käänsin myös kasvimaan, purin sen yläpuolella olevan pienen kivimuurinpätkän ja laitoin kivien alle muovia. Sitten ladoin ne uudelleen. Josko ei nyt niin helposti rönsyilevät rikkaruohot sinne luikertelisi?

Tavernan seinät ovat kelloköynnöksen ja ruusupapujen peittämät. kelloköynnös rehottaa myös kasvihuoneessa.
Vaan ei kuki.

Nimikkokukkia

Kiersin tässä kukkapenkkejä ja mietin, että aika monelta ihmiseltä ja ystävältä olen saanut taimia, jotka nyt kukoistavat pihallani. Ajattelin, että juuri kasvin lahjoittaminen on kestävä lahja, lahjan saaja muistaa aina sen antajan, kun kasvia hoitaa ja katselee.

Ensimmäiset kasvini sain entiseltä kollegalta Tertulta, jonka antamat siperiankurjenmiekat ja päivänliljat sekä kevätkaihonkukat ovat juurtuneet pihaamme tiukasti. Saara antoi kevätesikkoja ja hopeahärkkiä, jotka menestyvät molemmat hienosti. Iltapäiväkerhon vetäjä Tuijalta sain kevätvuohenjuurta, Eijalta esikkoja, Sarilta verikurjenpolvea ja syysasteria. Vanhemmiltani vuorenkilpeä.Vihtavuoren Päivi-kollegalta sain tulikellukkaa ja rusopäivänliljaa, kuviksen opelta krookuksen mukuloita. Satulta sain unikonsiemeniä. Krisse antoi minulle ensimmäisen kelloköynnöksen alun, jonka jälkeen olen itse kasvattanut niitä joka vuosi... Helgeltä sain hansaruusua, juhannusruusua, muita pensasruusuja sekä rinneangervoa.

Haluaisin vielä lisätä listaan naapurini Liisan, jolla on aivan mahtava pensas " Stella d'oro" -päivänliljaa. Yritän suostutella häntä jakamaan puskaa vähän, sillä tätä lajiketta en ole löytänyt myymälöistä.

Huh hellettä!

Näin pitkään jatkuneet hellekelit näkyvät kyllä puutarhassa: nurmikko on paikkapaikoin palanut, kasvit kellertävät ja ovat nuupallaan. En kovin jaksa enkä viitsi kastella kukkapenkkejä, kasvihuoneessa on toki kasteltava ja ruukut myös. Kasvihuoneessa on ihanteelliset olosuhteet; kuumaa ja kosteaa. Lämpötila on kohonnut jopa 47 asteeseen, mikä on todellakin jo liikaa.

Satoakin tulee: chileistä, paprikoista, tomaateista, koristekurpitsoista..kasvihuonekurkkukin näytti kasvavan. Karsea jötkäle..Yrttejähän minulla on myös.

Kasvimaa meni tänä kesänä hunningolla. Huono multa, kylmä kevät ja liian aikaisin otettu harso takasivat sen, etteivät siemenet itäneet kunnolla. Kissakin kävi paskomassa sinne, niin luovutin sitten. Ensi kesänä uusi yritys.

Syksyn pihatöiden lista alkaa olla jo mukavanlainen. Rakentaja hommaa pari tukkipuuta lisää, niin jatkan isoa penkkiä jonkun verran. ( Itse asiassa Rakentaja yritti hommata sukeltamalla ja naaraamalla minulle uppotukkeja, mutta neljän tunnin jälkeen luovutti. Nyt tukit ostettiin tuttavalta...) . Kaikenlaista pitää ja saa tehdä, kunhan nuo kelit hieman viilenevät.

Siihen asti istutaan pihakiikussa ja suunnitellaan:)

Ihanaa!

Huomenna on kesäloma ensimmäinen virallinen päivä. On hienoa, että opettajilla on pitkät kesälomat ( ja lyhyet työpäivät ) niin ehtii touhuamaan pihalla.
( kai ymmärsitte ironian? )

Alapihan nurmikko itää, paikka paikoin. Tilaamani multa ei sittenkään ollut priimaa. Savi on kerrostunut kokkareiksi ja maa halkeilee. KOSKAAN ei pitäisi säästää maanrakennusaineissa; nurmikkoa tai kukkapenkkiä perustettaessa on ihan turhaa ja helvetin typerää laittaa paskaa multaa . Minäkin erehdyin, vai iskikö saituus; no sen kukkapenkin joudun joskus sitten uusimaan.

Laitoin pari vuotta sitten kukkapenkin, ja tein sen ihan ohjeiden mukaan. Kaivoin 60 cm syväksi, ( mittaisin), laitoin juurimattoa, täytin pussimullalla ( euromullan ja mustan sellaisen sekoitus ). Hyvänä on pysynyt, muutamat eksyneet rikkaruohot on helppo kitkeä. Lapion kun upottaa, niin pehmeää on.

Miksi sitten erehdyin tilaamaan huonoa multaa, joka on niin savista ettei sen läpi pääse kuin ...vuohenputki.

No niin. En ole kokenut tarhuri, ja kantapään kautta oppii. Minä menin tunkemaan sitä savimultaa jopa kukkaruukkuihin. Jestas että sitä osaa olla tyhmä!

Vahinko korjataan syksyllä, kun muutama kukkapenkki puretaan ja jälleenrakennetaan kevättä varten. Tämä hommahan on vähän niinkuin hiekkalaatikkoleikit: ensin tehdään kakku, sitten rikotaan se ja tehdään uusiksi.

Kasvimaa!

Kaksi viikkoa myöhässä. Kahtena viime vuotena laitoin vappuna, tänä vuonna oli niin kylmää, että laitoin vasta nyt. Pahus kun jäi puolet siemenistä laittamatta, täytynee laajentaa kasvimaata ensi vuonna.
Kylvin vain kahta eri salaattia, salviaa, persiljaa, tilliä, pinaattia ( huvin vuoksi, ei sitä varmaan kukaan syö ), hernettä, jotain valkosipuliruohoa ja sipuleita tietenkin. Tänä vuonna jätin porkkanat suosiolla pois, sillä en jaksa harvennella mitään. Lisäksi minulla on kasvimaalla ruohosipulimätäs ja lipstikkaa, joka kasvaa jo yli metrin mittaiseksi.
Toki istutin kasvimaata koristamaan krassia ja ruusupapua, ja mansikkaa minulla on myös vähän.
Rakentaja haikaili eilen saunassa, että saisipa sitä varhaisperunaa. Lupasin, että ensi vuonna, mikäli Rakentaja tekee minulle noin 30 -40 cm syvän, ja noin metri kertaa metri leveän lavan, laitan varhaisperunaa keväällä kasvihuoneeseen.
Alettiin siinä sitten pohtia, laitetaanko sitä istukkaista vai siemenestä. Rakentaja sanoi, että utele ihmisiltä vaivihkaa, älä mene kauppaan ostamaan perunansiementä neliömetrin alueelle.

Niin meinasinkin.

Niin, se vielä piti mainita, että vuohenputkea tai mikä vitsin alvejuuri se onkaan, sitä minulla kasvaa myös kasvimaalla. Ja rönsyleinikkiä.

Mitäpä meille kuuluu?

Oijoi, viikko sitten laitoin daaliat ruukkuihin kasvihuoneeseen. Sipulit ovat jo hyvällä mallillaan parvekelaatikoissa, muutaman viikon päästä pääsemme varmasti syömään omia varhaissipuleita! Nam. Yhdessä kärhössä, muistaakseni "Rouge Cardinal", on jo nuppu!

Nurmikko on alkanut parin viimeisen hellepäivän aikana itää, ja tulppaanit tuloillaan. Scillat kukkivat jo, ja omenapuussakin on silmuja, vaikka sitä oli kaluttu ankarasti.

Ruusut näyttävät paleltuneen, siis Nina Weibull ja köynnösruusu New Dawn. Olin henkisesti varautunutkin siihen, viime talvena paukkupakkaset tulivat ennen lumipeitettä.

Siirsin jouluna Kanarialta tuomani bougainvillat kasvihuoneeseen. Olen vaalinut näitä pieniä taimia koko talven, ja toivon, että ne joskus kukkivat ja elävät ikuisesti. Vähänkös minua harmitti, kun äitienpäivänä käytiin Plantagenissa ja siellä oli upeita, kukkivia bougainvilloja hintaan 14,95!

Mutta kaikki tarhurointiin hurahtaneet tietävät, ettei se ole sama juttu laisinkaan, eihän?
Kaikista parasta olisi kasvattaa kasvi siemenestä alkaen ihan itse.
Omin pikku kätösin.