Elokuuta...

Loma loppui ja työt alkoivat. Itse olen sitä mieltä, että koulu saisi alkaa elokuun puolenvälin jälkeen ja joululoma voisi olla lyhyempi. Räntäsateet harvoin inspiroivat muuhun kuin suklaan syöntiin. Mutta minkäs teet? Toki kolmena vuonna olemme olleet reissussa joululomalla ja silloin pitkä loma on ollut ok. Mutta nyt odotan vain, että lumet tulevat ja ladut saadaan kuntoon jo joulukuussa.

Luntahan näillä leveysasteilla tulee ihan liikaa, ja kaupungin traktorimiehet auraavat meidän pihamme sisääntuloväylälle aina metrin kinoksen. Kyllä rehellisesti sanoen vituttaa kolata niitä yleisen tien lumia keskelle omaa tonttia, sillä pientareelle ne eivät mahdu. Eipä auttanut, vaikka vieressä huidoin, traktorikuski vain ajeli . Ehkä heille ei makseta ajattelemisesta. Naapuri hommasi jostain traktor

in ja siirteli kasoja sitten muualle, omaan laskuunsa. Sovittiin, että minä saan vetää sitä traktorikuskia turpaan.

Tämän kesän kelit osuivat aika hyvin kohdilleen, kukat kukkivat keskimäärin kaksi viikkoa aikaisemmin kuin viime kesänä.  Lannoitin taaskin liian vähän ja salaatit ja kurkutkin olivat vaaleanvihreitä. Milloinkahan sen oppii? Mansikoita tuli mukavasti, samoin herneitä.

En ihan ymmärrä, miten onnistuin välttämään badenbadenin koko kesänä. Oliko syynä liian runsaat vattupuskat, jotka houkuttelivat metsään aina vaan uudestaan? Nyt syksyllä on tosin tilaisuus kuroa umpeen tuo menetys ja fiilistellä kasvihuoneessa, kun sataa ja myrskyää.

Ostin sinne tänään oransseja kynttilöitä ja virittelin vähän valoja. Kyllä se  siitä.