Naisten piha ja miesten piha

On kulttuureita, joissa naiset ulkoilevat eristetyllä alueella, ja miehet omassa karsinassaan. En tiedä, millaisia piha-alueet ovat, mutta ainakin haaremeissa ne taisivat olla viihtyisiä suihkulähteineen ja ruusuineen.
Haaremeista viis, mutta naisten piha ajatuksena viehättää kovastikin.
Olen nimittäin tänään tuusannut pihalla yhdeksän tuntia, vähennetään siitä se tunti ruuanlaittoa varten. Aloittelin katkomalla daaliat ja rapsuttelemalla mukuloista mullat pois, ne saavat nyt mennä lomalle kellariin. Kasvihuoneessa ollaan vielä elinvoimaisia, joten en raaskinut vielä kerätä minipaprikoita vaan annan niiden kasvaa vielä parisen viikkoa.Jospa kelloköynnöskin ehtisi avautua...
Sateet näkyvät nurmikossa eikä ruohonleikkuu meinannut onnistua. Tarvittiin maskuliinisuutta, jotta vehje toimi: Pelle Pelottoman virityksillä siis...ensi keväänä edessä uuden leikkurin hankinta.
Tyhjensin ruukut ja tein strömsölaisia asetelmia, virittelin pihavaloja ja sytytin kynttilöitä.
Tavernastkin sain painostuksella sinne kuulumattomat asiat pois, enää vain yksi auton ovi siellä tönöttää..
Piha olisi siis niin kaunis syksyisine asetelmineen, kynttilöineen, heinäseipäineen ja ...
Yksi perhanan ambulanssimersu vaan tönöttää keskellä pihaa. Ja varikolla kirkkaansininen pakettivolkkari. Pukkien päälle ajettu sitikka. Voi perse että sille miesten pihalle olisi tarvetta. Kunhan se vain sijaitsisi jossain muualla!!

Kelloköynnös nupussaan!

Kyllä minä ilahduin tänään, kun jatkuvasta sateesta huolimatta menin kasvihuoneeseen hakemaan tomaatteja ja paprikoita pizzaa varten. Olihan niitä, ihan mukavasti tullut satoa.
Mutta siellä poterossa, kuolleen viiniköynnöksen paikalle istuttamani kelloköynnös ilahdutti minua satasella! Siinä oli paljon pienen pieniä nuppuja, joita en ensin edes erottanut kunnolla...käännyin ovella jo poispäin, ennenkuin aivoihini tuli sanoma että hei tässä on jotain uutta...
Menen nyt sytyttämään muutaman kynttilän sinne, jotta nuppuset eivät palellu.

Syyskuu...

Paljon olisi suunnitelmia, mutta aika on kortilla. Miten sitä voikin sattua monena viikonloppuna peräkkäin menoja? Arkisin ei tahdo ehtiä pihalle tuusailemaan, harrastukset ( omat ja lasten ) tahtovat viedä arkiset illat...
Suunnitelmissa kuitenkin istuttaa kärhöt ruukuista penkkiin, jonka ensin peruskorjaan. Keväällä sitten laitan uusia kärhöjä ruukkuihin.Ostan sipuleita ja paljon. Erivärisiä ja erilaisia.
Kasvimaa on laitettava uuteen uskoon, siirrettävä hieman ja laitettava osittain kohopediksi lankkureunuksin, vähän "Kaija-tädin-mallin mukaan":). Tässä tarvitsen rakentajaa ja hänen varauskirjansa on valitettavan täynnä...
Saimme luvan myydä trampoliini. Palkkio jaetaan tasan ex-pomppijoiden kesken. Naapurin tontille roudataan leikkimökki.
HAA! äkkiä onkin rivitalonpihan kokoinen pläntti täytettävänä!

Pihatalkoot

on tarkoitus suorittaa huomenna. Tavoitteena on: mies siirtää pesukoneensa ja vesipadan ja muut häkkyrät syrjään, ovat nyt liian keskeisillä paikoilla pihaa. Mies paikkaa puhjenneen uima-altaan, se pestään toistamiseen ja siirretään talviteloille. Mies leikkaa siimaleikkurilla kaikki leikkausta vaativat alueet. ( oma syynsä, ei anna leikkuria mulle...)
Minä kitken ja suunnittelen mahdollisia syysistutuksia.
Lapset keräävät marjat puskista, joita ei todellakaan ole kuin kaksi.

Näinhan se menee, vai meneekö?

Pitkä, kuuma kesä

On ollut, eikä se ole onneksi ohi vieläkään. Kukat ovat selvästi kukkineet aikaisemmin kuin muina kesinä. Nyt aloittelevat daaliat ja syysleimut kukintaansa, liljat ovat muhkeimmillaan. Kasvihuoneesta on pientä satoa tullut, tomaatti silloin tällöin. Paprika. Kurkut ovat vasta aluillaan, liekö syynä se, että olen päästänyt kuivahtamaan..

Ihana kesä! Nautitaan vielä pitkään!

Kuvia!

Laiska kirjoittaja on vain lomaillut. Pionit olivat rytöppyävän kauniita ja runsaita, ruusut aloittelevat kukintaansa liljojen vielä odottaessa. Taverna on osoittautunut jälleen mainioksi paikaksi, olemme puolison kanssa lätkineet siellä korttia harva se ilta. Kyllä on mukavaa! Kolme tomaattiakin olen jo syönyt kasvihuoneessa, salaattia ja yrttejä sekä herneitä saa päivittäin.

Omasta maasta...

Toistan täällä joskus itseäni, mutta tämä asia on sen arvoinen. Siis miksi muuten kukaan kylväisi yhtään mitään kasvimaalle ja huolehtisi sitten lannoituksesta, kitkemisestä ja kastelusta? Juhannusviikolla sain ensimmäiset salaatit, kyllä on hyvää ja rapeaa, ei etanoitakaan. Tilliäkin saatiin pottujen päälle, tosin pottupenkki ( joka näkyy kuvassa taustalla), vielä odotuttaa satoa.

Mies keksi, että laitetaan kuusiaita meidän ja kaupungin rajalle, tosin himpun verran kaupunginmaalle. Kymmenen vuoden päästä se jo suojaakin kummasti isolta tieltä kuikuilua ja liikenteen meteliä. Ja yhtenä sateisena lauantaiaamuna kuusiaita sitten tuli istutettua.
Minä tosin istuin sisällä aamukahvilla.